Etusivu
        Johtokunta
        Kuoro
        Johtaja
        Tapahtumia
        Historia
        Kuvia
        Tule laulamaan
        Yhteistoiminta

 | 10 vuotta | 20 vuotta | 30 vuotta | 40 vuotta | 50 vuotta | 60 vuotta |

Historia

Kaikki harrastusmuodothan lähtevät käyntiin innokkaista asiain harrastajista;  näin tapahtui myös Vilppulan Mieslaulajien perustaminen.

Vilppulan Sekakuoron harjoituksissa maaliskuun alkupuolella 1947 oli harjoiteltu Finlandiaa, niinpä miehet tauolla koettivat kuinka laulu soi miesäänissä ja varmaankin hyvin, sillä silloin päätettiin perustaa Mieskuoro.

Ensimmäiset harjoitukset pidettiinkin 16.03.1947 ja lauluja opittiinkin nopeasti, sillä alkuperäisen vuoden 1947 toimintakertomuksen mukaan,  26.05.1947 oli ensimmäinen esiintyminen Vilppulan Maatalousnaisten iltamissa ja hetikohta perään Vilppulan Naisvoimistelijoiden iltamissa 29.05.1947. Molemmat juhlat Vilppulan Pirtillä.

Virallisesti kuoro perustettiin 03.10 1947 kokouksessa jossa myös annettiin kuorolle virallinen nimi. Toimintakertomuksen mukaan äänestyksen jälkeen nimeksi tuli Vilppulan Mieslaulajat. Kertomus ei kerro mitä muita nimiä oli tarjolla. Kuoron puheenjohtajaksi valittiin Toivo Laihio ja varapuheenjohtajaksi Taisto Nippala.

Kuoron perustajajäsenistä 86-vuotias Kauko Salo vaikuttaa vielä keskuudessamme, viettäen leppoisia vanhuuspäiviään.

Pojilla tuntui menevän mukavasti, sillä 1947 toimintakertomuksen mukaan jo kesälomalle jäädessä kirjoitetaan että kuoro on suuresti kehittynyt ja niittää jo jonkinlaista mainetta paikkakunnalla. Kaiken tämän takana oli kuitenkin yksi mies, opettaja Veikko Rouhiainen. Häntä voidaan pitää oikeutetusti kuoron perustajana ja luojana. Hän oli vahva musiikkimies ja piti kuoron alkuaikoina musiikin johtamisen lisäksi kaikkia kuoroon liittyviä lankoja käsissään, kunnes vastuun jakaminen oli mahdollista ja kuoro alkoi saada kokemusta asiain hoidoissa. Veikko Rouhiainen tunnettiin laajalti kyvykkäänä kuoronjohtajana kuten myös säveltäjänä ja sovittajana. Hän johti kuoroa sen perustamisesta lähtien kahta pientä katkosta lukuun ottamatta aina vuoteen 1962 asti. Tulisieluisena kuoronjohtajana Rouhiaisen ja kuoron välit menivät välillä ristiin ja hän erosi pari kertaa hetkellisesti kuoronjohtajan tehtävistä. Vuoden 1948 toimintakertomuksen mukaan hän erosi syystä, että johtajan ja laulajain välinen yhteisymmärrys murtui ja vuonna 1954 hän ilmoitti että kuorolaiset eivät käyneet tarpeeksi ahkerasti harjoituksissa. Hän lähetti kirjallisen eroanomuksen johtokunnalle, joka oli pakotettu se myöntämään.

Kuoro oli vähän pulassa. Tilalle saatiin kyllä kanttorit H. Koskenseppä v.1949 ja kanttori Mikko Innilä v.1954, mutta toiminta alkoi heti lamaantua ja molempina vuosina vain uskollisimmat kävivät harjoituksissa. Mielenkiintoisesti molemmissa vuosikertomuksissa kerrotaan, että lopuksi kävi vain 6 uskollista laulajaa kuoroharjoituksissa. Rouhiainen oli nämä hetket vain lyhyesti pois johtajan tehtävästään ja kantoi varmasti huolta kuoron voinnista ja toiminnasta ja ehkä vähän ”koulutti” kuoroa harjoituksien tärkeydestä. Vilppulan Mieslaulajien perustan on Veikko Rouhianen aikoinaan luonut ja hänen 15 vuotinen  työnsä kuoron hyväksi on ollut elintärkeä.

Toiminta pyöri muuten tasaisesti ja vuoden 1948 kertomuksessa kerrotaan että kunnalta anottiin 15.000 mk avustusta sen aikaista rahaa, saamatta kuitenkaan mitään. Seuraavissa kokouspöytäkirjoissa pohdittiin että kannattaako anoa jatkossakaan mitään, ettei tule kerjäläisen mainetta. Toisinkin on kyllä käynyt. Vuoden 1969 vuosikertomuksessa on maininta että kuoro on saanut kunnalta 300 mk anotun 250 mk sijasta ja että kertovat sen olevan ainutlaatuisen tapahtuman kunnan myöntämien avustusten historiassa.

Kuoron 5-v konsertissa 1952 vihittiin kuorolaisten vaimojen ompelema lippu ja otettiin käyttöön jäsenmerkki. Kummatkin tunnukset on suunnitellut Karl Hellman.

Vilppulan Pirtillä on laulettu Urho Kekkosen puhetilaisuudessa tammikuussa 1954.

Vuonna 1957 vietettiin 10-vuotisjuhlaa, joka meni arvostelujen mukaan hyvin. Kuoro sai monelta taholta myötämielisyyttä ja lahjoituksia. Sen myötä päätettiin hankkia mangnetofoni, joka oli hyvään tarpeeseen. Myöskin naistoimikunta sai kuorolaisilta runsaasti kiitosta huolehtivaisesta toiminnastaan. Vuoden 1958 kertomuksessa kehutaan erään konsertin jälkeen että sali oli täynnä ”kuten täällä kotioloissa on tavallista”.

Vuonna 1960 laulajia on ollut 41 henkeä ja erikoisesti kiitetään Kolholaisia laulajia kun jaksavat sieltä asti kulkea ja antavat oman panoksensa yhteiselle harrastukselle. Matkat on näköjään olleet siihen aikaan pitkiä.

Tuli eteen sitten se tosiasia että Rouhiainen joutui sairauden vuoksi jättämään kuoron, mutta onneksi löytyi apu läheltä. Uudeksi johtajaksi saatiin paikkakunnalla toimiva nuori ja taitava musiikkimies kanttori Mauri Saarenketo. Hän otti kuoron ohjat taidolla käsiinsä ja harjoitukset jatkuivat innostuneesti niin että 15-vuotiskonsertti pidettiin 06.05.1962. Kuoro kävi myöskin samaisella ohjelmalla Ruotsin Vittingenissä viikon matkalla ja kotiin tuomisina oli hyvät arvostelut. Saarenketo johti kuoroa aina vuoteen 1965 asti, jolloin joutui luopumaan kuoronjohdosta muiden työtehtäviensä vuoksi. Toiminta oli noina vuosina vilkasta ja laulajiakin oli runsaasti  mukana.

Erkki Yliaho oli liittynyt kuoroon vuonna 1961, mutta nyt 1966 tarvittiin jälleen uutta vireätä laulunjohtajaa ja Erkki lupautui tähän vaativaan ja työllistävään tehtävään. Kuoro jatkoi harjoituksia tutun ja turvallisen miehen käsissä. Ohjelmistoa syntyi määrätietoisesti sillä 20-v juhlat olivat lähestymässä ja uutta ohjelmistoa tarvittiin. 

Uudet kuoroportaat olivat olleet pitkään hankintalistalla ja johtokunta tekikin v.1967 päätöksen että tilataan uudet portaat. Vilppulassa Kotiniemellä ne valmistuivatkin ja olivat hinnaltaan 668.57 mk, varsin huomattava summa, mutta niinpä portaat ovat palvelleetkin hyvin aina näihin päiviin asti. Vanhat portaat myytiin eräälle laulajaveljelle 10 mk hintaan ja kertomuksessa kerrotaankin, että nyt on Keijolla mökillä omat kuoroportaat. (alkuun)

Tiiviisti harjoiteltiin ja niinpä kuoro juhli 05.12.1967 pidetyssä  juhlakonsertissa 20-vuotista taivaltaan. Konsertti onnistui hyvin ja oltiin tyytyväisiä toimintaan.

Erkki Yliaho toi kuoron toimintaan uusia lauluajatuksia ottamalla mukaan säestyksellisiä viihdelauluja, mm Uudelleen jos luokses tulla voisin, Vihreät niityt ja muuta samantyylistä tänäpäivänäkin kuoron ohjelmistossa mukana olevaa musiikkia.

Kuoron varainhankintaa oli suoritettava myös erilaisilla keinoilla. Paperin keräys oli vahvaa kuoron toimintaa kuusikymmentäluvulla, mutta loppuvuosikymmenellä näkyy tilikertomuksissa että toiminta alkoi vaikeutua. Vuonna 1967 GAS Mänttä otti vastaan paperia vain yhden kerran ja seuraavana vuonna ei olleenkaan. Täten paperi piti lastata junaan ja toimittaa Inkeroisiin. Tulos jäi tällöin aika vaatimattomaksi työhön nähden. Keräystä kumminkin jatkettiin vielä jatkossakin. Lehtitilaus-toiminta oli kuoron suurta varainhankinta toimintaa monet vuodet. Ensin myytiin tilauksia ja sitten laskutettiin ne asiakkaalta ja tilitettiin lehtiyhtiöille. Kuitteja kertyi huima määrä ja työmäärä oli suuri, mutta yhteisen asian eteen toimittiin. (alkuun)

Kuoron 30v-juhlakonserttia vietettiin Erkki Yliahon johdolla 26.03.1977 Vilppulassa koulun juhlasalissa. Konsertti sisälsi perinteisen kuoromusiikin lisäksi myöskin edellä mainittuja kevyempiä viihdelauluja. Yleisöä oli niin runsaasti (liki 400 henkeä) että oli vaikeuksia saada kaikki sopimaan juhlasaliin. Lehtijutussa konsertin jälkeen Valtuuston varapuheenjohtaja kyllä lupailee monitoimitaloa kunhan virtaus rahasuonissa kääntyy elpyvään suuntaan.

80-luvun alku oli kuorolla tasaisemman puurtamisen aikaa. Vuoden 1984 aikoihin koettiin laulajien määrässä niin suuri vähennys, että keskusteltiin jopa siitä, onko kuorolla jatkomahdollisuuksia. Kuoron vahvuus oli jo pudonnut 14 laulajaan. Aina on kuitenkin löytynyt uusia laulajia ja niin siitäkin hetkestä noustiin ja toimintaa jatkettiin. 

Työtehtäviensä siirryttyä Orivedelle joutui Erkki Yliaho jättämään kuoronjohtajan tehtävät vuonna 1984. Jälleen löytyi uusi laulunjohtaja kuoron omista riveistä. Vuonna 1953 kuoroon liittynyt Erkki Havusto. Hän lupautui lähtemään uuteen haasteeseen. Erkki Havusto oli mieskuoromies viimeisen päälle ja toiminut kuoron eri tehtävissä monet vuodet. Niinpä harjoituksia jatkettiin jälleen uusin voimin. Luja tahto vei toimintaa eteenpäin ja esiintymisiä oli tasaisesti pitkin vuosia. (alkuun) 25.10 1987 pidettiin kuoron 40-vuotiskonsertti Erkin Havuston johdolla Vilppulan kivikoululla. Yleisöä oli jälleen runsaasti paikalla ja tunnelma oli lämminhenkinen. Ohjelma oli perinteisempää kuoromusiikkia, jota kuoro aina vuosikonserteissa vie muistoissaan mukana vanhaa säilyttäen ja uutta etsien. Toimintakertomuksen mukaan karonkka oli Vilpunkrouvissa jossa oli tarjolla metsästäjänvoileipä, jäävettä ja kahvi. Maksoi 50-.mk henkilö.

Erkki Havuston johdolla mentiin ja hoidettiin erilaiset vuosittain eteentulevat esiintymiset, perinteiset vappulaulut, itsenäisyyspäiväjuhlat ja monet muut esiintymiset joihin kuoroa kysyttiin. 1991 lähdettiin kuorovierailulle Eestiin Märjamaalle paikallisen mieskuoron vieraaksi. Kuoro konsertoi Kullamaan vanhassa kirkossa jossa oli aluksi hiukan kylmä, mutta lämmin vastaanotto korvasi kyllä kaikki vaivat. Kuoro vietti myös yhteisen kuoroillan paikallisten kuorojen kanssa ja muistoihin on jäänyt todella taitavat kuorot ja ystävällisyys.

Jälleen koitti aika etsiä uusi laulunjohtaja. Erkki Havusto halusi jo pikkuhiljaa saada omaakin aikaa ja muillekin harrastuksille sijaa ja ilmoitti jättävänsä laulunjohtajan tehtävät. Laulunjohtajan työhän ei ole vain harjoituksissa käyntiä vaan vaatii paljon pohjatyötä ja suunnittelua myöskin kotona tehtynä. Kuorotyö jäi, aika kulki aikansa, mutta me kaikki hänen kanssaan silloin kuorossa mukana toimineet muistamme niitä aikoja lämmöllä…

Kuoroja johtanut musiikkimies Juha Lehtonen suostui kysyttäessä ja hetken mietittyään asiaan mukaan. Hän otti laulunjohtajan tehtävät vastaan vuonna 1994. Juha toi kuoron ohjelmistoon uudenlaista musiikkia ja kuoro esiintyi konserteissa ja eri juhlissa runsaasti. Vuonna 1995 saapui Eestin Miestenlaulun liiton Tarton Mieskuoro vierailulle Vilppulaan ja yhteinen konsertti pidettiin Mäntän Klubilla. Juha johti Vilppulan miehiä. Toimintaa oli runsaasti, mutta aina sama asia putkahtaa esiin tasasin välein. Jostain pitäisi löytää uusi kuoronjohtaja. Kuoron 50-vuotisjuhlat alkoivat lähestyä ja kuoronjohtajaa oltiin taas etsimässä.

Kuoron takariviin oli tullut eka bassoon hiljaisen oloinen mies, muuttanut Eestistä Kolhoon ja oli kuulemma  kuoromiehiä. No kyllähän se tiedettiin että kuoronjohtajaksi oli valmistunut ja nyt tiedetään että ei niin kovin hiljainenkaan. Niin Erlend Jantsikene otti vastuun 50-v ohjelmistosta ja alettiin harjoittella konsertin ohjelmaa. Osan lauluista lupasi harjoituttaa ja johtaa konsertissa Erkki Yliaho. (alkuun)

50-vuotis konsertti pidettiin Vilppulan urheilutalolla 15.03.1997 ja yleisöä oli jälleen runsaasti. Paikalla oli lähes 400 henkeä. Solistina esiintyi Jaakko Kirvesmäki, josta oli tullut kuorolle upea solisti vaativimmillekin lauluesityksille. Kuoro oli näin saavuttanut jo yhden virstanpylvään päästyään 50-v ikään ja lähdettiin luottavaisin mielin uuden laulunjohtajan johdolla tähyämään uusia vuosia laulun saralla. Pumput soikoon laulunäytelmä oli alkua uudenlaisille esiintymisille. Kuoro kävi esittämässä sitä Karhulaa myöten. Pumpun Henki yhtye on myöskin syntynyt mieslaulajien jäsenistä, heidän kuorossa tavatessaan ja yhteisen sävelen siellä löytyessä.  

Erlend Jantsikenen johdolla on edetty nyt kymmenen vuoden ajan ja kuoro on saanut hänestä ammattimaisen kuoronjohtajan ja musiikillista tasoa onkin lähdetty yhteistyössä kuorolaisten kanssa viemään eteenpäin. Laulullisesti on tullut uudenlaista musiikkia ja kuoro on saanut opetella myös liikkumisen ja laulamisen yhteissujumisen, jospa ei aina pönötettäisi. Myöskin uusia solisteja ja yhtyeitä on noussut esiin monipuolistamaan esityksiä.

Kaja Jantsikene tuli kuoron säestäjäksi aina tarvittaessa ja pikkuhiljaa tuli  ilmi että tarvetta oli entistä enemmän. Näin Kaja kutsuttiin kuoron jäseneksi vuonna 2000 ensimmäisenä naisena Vilppulan Mieslaulajien historiassa. Tänä päivänä Kaja Jantsikene toimii myös varalaulunjohtajana ja on äänenharjoituttaja kuoron harjoituksissa. Hän johtaa myös Kajattar-kuoroa joka on mieslaulajien sisarkuoro. Paavo Arola on toinen varalaulunjohtaja.

Kuoron puheenjohtajana 25 vuotta toiminut, kunniapuheenjohtaja ja suuren työn kuoron eteen puurtanut Pentti Rissanen toi ajatuksen Punavalkoinen Suomi lauluista 1918 ajoilta. Erilaisten suunnitelmien ja keskustelujen jälkeen se toteutettiin yhdessä Mäntän Työväenyhdistyksen Soittokunnan ja Lc Vilppulan kanssa. Josko joku epäili mitenkä ohjelma otetaan vastaan, mutta siitä tuli todella suuri menestys ja noin 2000 ihmistä on sen jo nähnyt ja kuullut ja tunsimme olevamme kaikki esiintyjät musiikin voimalla tasaamassa sen ajan muistoja. Ohjelmistosta on myös tehty CD-levy.

Vilppulan Mieslaulajat kuuluu Suomen Soittajien ja Laulajien liittoon (Sulasol) ja Suomen Mieskuoroliittoon joka antoi kuorolle suuren tunnustuksen valitessaan Vilppulan Mieslaulajat aktiivisuudestaan ja toiminnastaan vuoden 2002 Mieskuoroksi. (alkuun)

Kuoro on nyt saavuttanut 60-v iän ja historian asiakirjoissa jo vuosikymmenien ajan on ollut ajatuksena että alueelle tulisi joskus yksi vahva mieskuoro. Nyt kyllä voi jo uskaltaa sanoa että Vilppulan Mieslaulajat ovat  saavuttamassa tämän historian haaveensa. Kuoron vahvuus on tällä hetkellä 38 henkeä ja kuoro koostuu jäsenistöltään varsin tasaisesti kaikkien  lähialueen kunnista. Vilppulan Mieslaulajat katsovat luottavaisin mielin eteenpäin tulevaisuuteen ja lopuksi sopisikin perustaja Veikko Rouhiaisen sanat kuorolle vuonna 1962 hänen jättäessään kuoronjohtajan tehtävät.

”Tapahtukoon mitä tahansa, työtä on aina jatkettava, kaksinkertaisin voimin ja innostuksin".

 Historiikeista ja pöytäkirjoista keräillyt

Jorma Loijas       

 

YLÖS